Mihin MikoĹ'aj tarvitsee verhoja, eli joskus hän tarvitsee hieman ovelaa...

6. joulukuuta; kello 00.01 Joulupukin aikaa

Hmm, mutisi Joulupukki.

Tanssivat porot, ajatteli Rudolf.

Oi äiti, haltiat huokaisivat.

Ja oikein hyvä, sanoi rouva Joulupukki.

The week before…

- Mihin me kaikki tämä pakkaamme? - kysyivät joulupukin tontut katsoessaan lahjapinoa, joka oli valmisteltu toimitettavaksi 6. joulukuuta.

- Mitä kuuluu? Värillisissä papereissa - vastasi hieman yllättynyt joulupukki.

- Well, but there is no…

Studiossa oli lievää hämmennystä. Kaikki tontut olivat tehneet töitä otsansa hiessä syksyn alusta lähtien. He lukivat toivotuskirjeitä (jonkinlaista kaukonäköisyyttä oli heille lähetetty jo kesän lopussa) ja alkoivat tehdä ensimmäisiä lahjojaan. Joulupukki itse tarkisti kohteliaisuuksien listan. Rudolf ja tiimi kiillottivat reen ja tarkistivat valjaat.

Kaikki näyttää olevan valmista, ja tässä minä kysyn sinulta. Ei ole mitään pakattavaa lahjoiksi. Katastrofi.

Tässä vaiheessa joulupukki astui mukaan toimintaan.

– Ei ole mitään irvistystä – hän sanoi – ei ole papereita, ei ole. Yksi viikko on 6. joulukuuta ja sinun on valmisteltava kaikki. Ota viivaimet ja sakset; mittaa ja leikkaa huntumme! Kaikki pakataan kauniisti.

Kuten neiti Joulupukki sanoi, niin tapahtui. Haltiatiimi on valmistanut värikkäitä paketteja joulupukin verhoilla. Ohuita kuin usva ja paksumpia. Sileitä ja koristeellisia. Värikkäitä ja yksivärisiä.

Joulukuun 6. päivänä, ennen joulupukkia, hän heitti kasan kauniisti käärittyjä lahjoja.

Älä siis ylläty, jos tänä vuonna takan vierestä löydät lahjan, joka on kääritty värikkääseen materiaaliin... Nämä ovat joulupukin verhot!

PS. Please don't worry. Ms Santa is already ordering new ones via the Internet…

Blogi